Siirry sisältöön
Eureka Yleinen tietosuoja-asetus
FI kieli

Kysymyksiä ja vastauksia

Eurekan vastaukset

Sovelletaanko yleistä tietosuoja-asetusta EU:n ulkopuolisiin yrityksiin?

Voidaan soveltaa. Asetusta sovelletaan henkilötietojen käsittelyyn, jota suoritetaan rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän unionissa sijaitsevan toimipaikan toiminnan yhteydessä, riippumatta siitä, suoritetaanko käsittely unionissa vai ei.

Rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä, joka ei ole sijoittautunut unioniin, kuuluu asetuksen piiriin, kun se käsittelee unionissa olevien rekisteröityjen henkilötietoja ja käsittely liittyy tavaroiden tai palvelujen tarjoamiseen heille, edellytetäänkö heiltä maksua vai ei, tai heidän käyttäytymisensä seurantaan siltä osin kuin käyttäytyminen tapahtuu unionissa.

Tällaisen rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän on poikkeuksia lukuun ottamatta nimettävä kirjallisesti edustaja unionissa.

Sovelletaanko yleistä tietosuoja-asetusta yksityishenkilöihin heidän yksityiselämässään?

Ei luonnollisen henkilön suorittamaan käsittelyyn, joka tapahtuu yksinomaan henkilökohtaisessa tai kotitalouttaan koskevassa toiminnassa.

Johdanto-osan 18 kappaleen mukaan tällainen toiminta ei ole sidoksissa ammatilliseen tai kaupalliseen toimintaan; esimerkkeinä mainitaan kirjeenvaihto, osoitteiston pitäminen sekä sosiaalinen verkostoituminen ja verkkotoiminta, joita harjoitetaan tällaisen toiminnan yhteydessä.

Kappaleessa todetaan lisäksi, että asetusta sovelletaan kuitenkin rekisterinpitäjiin tai henkilötietojen käsittelijöihin, jotka tarjoavat keinot tällaiseen henkilökohtaiseen tai kotitaloutta koskevaan henkilötietojen käsittelyyn.

Mitä henkilötiedot ovat?

Asetuksessa ”henkilötiedoilla” tarkoitetaan kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön, jäljempänä ”rekisteröity”, liittyviä tietoja.

Tunnistettavissa oleva henkilö on henkilö, joka voidaan suoraan tai epäsuorasti tunnistaa erityisesti tunnistetietojen, kuten nimen, henkilötunnuksen, sijaintitiedon tai verkkotunnistetietojen, taikka yhden tai useamman hänelle tunnusomaisen fyysisen, fysiologisen, geneettisen, psyykkisen, taloudellisen, kulttuurillisen tai sosiaalisen tekijän perusteella.

Johdanto-osan 26 kappaleen mukaan pseudonymisoidut tiedot, jotka voitaisiin yhdistää henkilöön lisätietoja käyttämällä, ovat henkilötietoja; anonyymit tiedot eivät kuulu asetuksen piiriin.

Unionin tuomioistuin on tulkinnut tätä säännöstä; artiklan sivun linkki Oikeuskäytäntö johtaa sen tuomioihin.

Mitkä ovat yleisen tietosuoja-asetuksen tärkeimmät periaatteet?

Ne vahvistetaan 5 artiklassa. Henkilötiedot on

  • käsiteltävä lainmukaisesti, asianmukaisesti ja läpinäkyvästi;
  • kerättävä tiettyä, nimenomaista ja laillista tarkoitusta varten, eikä niitä saa käsitellä myöhemmin näiden tarkoitusten kanssa yhteensopimattomalla tavalla;
  • rajattava siihen, mikä on tarpeellista, ja niiden on oltava asianmukaisia ja olennaisia;
  • pidettävä täsmällisinä ja tarvittaessa päivitettyinä;
  • säilytettävä tunnistettavassa muodossa vain niin kauan kuin on tarpeen, arkistointia, tutkimusta ja tilastointia koskevin poikkeuksin; ja
  • käsiteltävä asianmukaisen turvallisuuden varmistaen.

Rekisterinpitäjä vastaa siitä, ja sen on pystyttävä osoittamaan se, että periaatteita on noudatettu (”osoitusvelvollisuus”).

Mikä on oikeutettu etu?

Käsittely on 6 artiklan 1 kohdan f alakohdan mukaan lainmukaista, jos se on tarpeen rekisterinpitäjän tai kolmannen osapuolen oikeutettujen etujen toteuttamiseksi, paitsi milloin henkilötietojen suojaa edellyttävät rekisteröidyn edut tai perusoikeudet ja -vapaudet syrjäyttävät tällaiset edut, erityisesti jos rekisteröity on lapsi.

Viranomaiset eivät voi vedota tähän perusteeseen tehtäviään suorittaessaan.

Johdanto-osan 47 kappaleessa viitataan rekisteröidyn kohtuullisiin odotuksiin, ja esimerkkeinä mainitaan petosten estäminen ja suoramarkkinointi.

Unionin tuomioistuin on tulkinnut tätä säännöstä; artiklan sivun linkki Oikeuskäytäntö johtaa sen tuomioihin.

Saako terveystietoja tai muita arkaluonteisia tietoja käsitellä?

Asetus käyttää käsitettä erityiset henkilötietoryhmät (9 artiklan otsikko: ”Erityisiä henkilötietoryhmiä koskeva käsittely”).

Sellaisten henkilötietojen käsittely, joista ilmenee rotu tai etninen alkuperä, poliittisia mielipiteitä, uskonnollinen tai filosofinen vakaumus tai ammattiliiton jäsenyys, sekä geneettisten tietojen, henkilön yksiselitteistä tunnistamista varten käsiteltävien biometristen tietojen, terveystietojen ja seksuaalista käyttäytymistä tai suuntautumista koskevien tietojen käsittely on kiellettyä, ellei jokin 9 artiklan 2 kohdan kymmenestä tapauksesta sovellu.

Niitä ovat muun muassa

  • nimenomainen suostumus (ellei unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä suljeta sitä pois);
  • työoikeus, sosiaaliturva ja sosiaalinen suojelu, siltä osin kuin se sallitaan unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä tai työehtosopimuksessa;
  • elintärkeät edut, jos rekisteröity on fyysisesti tai juridisesti estynyt antamasta suostumustaan;
  • tiedot, jotka rekisteröity on nimenomaisesti saattanut julkisiksi;
  • oikeudelliset vaateet; ja
  • yleinen etu, terveydenhuolto ja tutkimus lainsäädännön perusteella ja suojatoimin.

Kuinka nopeasti rekisterinpitäjän on vastattava pyyntöön?

Rekisterinpitäjän on toimitettava rekisteröidylle tiedot toimenpiteistä, joihin 15–22 artiklan nojalla tehdyn pyynnön johdosta on ryhdytty, ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

Määräaikaa voidaan tarvittaessa jatkaa enintään kahdella kuukaudella ottaen huomioon pyyntöjen monimutkaisuus ja määrä; rekisterinpitäjän on ilmoitettava jatkamisesta ja sen syistä rekisteröidylle kuukauden kuluessa.

Jos rekisterinpitäjä ei toteuta toimenpiteitä pyynnön perusteella, sen on kuukauden kuluessa ilmoitettava syyt ja kerrottava mahdollisuudesta tehdä valitus valvontaviranomaiselle ja käyttää oikeussuojakeinoja.

Maksaako pyyntö jotakin?

Yleensä ei. Edellä 13 ja 14 artiklan nojalla toimitetut tiedot ja kaikki 15–22 ja 34 artiklaan perustuvat tiedot ja toimenpiteet ovat maksuttomia.

Jos pyynnöt ovat ilmeisen perusteettomia tai kohtuuttomia, erityisesti jos niitä esitetään toistuvasti, rekisterinpitäjä voi periä hallinnollisiin kustannuksiin perustuvan kohtuullisen maksun tai kieltäytyä toimimasta; rekisterinpitäjän on osoitettava pyynnön tällainen luonne.

Rekisteröidyn pyytämistä lisäjäljennöksistä rekisterinpitäjä voi periä hallinnollisiin kustannuksiin perustuvan kohtuullisen maksun.

Voinko saada jäljennöksen tiedoistani?

Kyllä. Rekisteröidyllä on oikeus saada rekisterinpitäjältä vahvistus siitä, käsitelläänkö häntä koskevia henkilötietoja, ja jos niitä käsitellään, oikeus saada tutustua tietoihin sekä esimerkiksi seuraavat tiedot:

  • käsittelyn tarkoitukset;
  • vastaanottajat;
  • säilytysaika, jos mahdollista;
  • kaikki saatavilla olevat tiedot tietojen alkuperästä; ja
  • 22 artiklan 1 ja 4 kohdassa tarkoitetun automaattisen päätöksenteon olemassaolo.

Rekisterinpitäjän on toimitettava jäljennös käsiteltävistä henkilötiedoista; jos pyyntö esitetään sähköisesti, tiedot toimitetaan yleisesti käytetyssä sähköisessä muodossa, ellei rekisteröity pyydä muuta.

Oikeus saada jäljennös ei saa vaikuttaa haitallisesti muiden oikeuksiin ja vapauksiin.

Onko minulla ”oikeus tulla unohdetuksi”, ja milloin ei?

Artiklassa 17 säädetään oikeudesta tietojen poistamiseen, jota artiklan otsikko kutsuu myös nimellä ”oikeus tulla unohdetuksi”.

Rekisterinpitäjän on poistettava henkilötiedot ilman aiheetonta viivytystä, jos jokin kuudesta perusteesta täyttyy, esimerkiksi

  • tietoja ei enää tarvita niihin tarkoituksiin, joita varten ne kerättiin;
  • suostumus peruutetaan eikä käsittelylle ole muuta oikeusperustetta; tai
  • tietoja on käsitelty lainvastaisesti.

Oikeutta ei sovelleta siltä osin kuin käsittely on tarpeen

  • sanan- ja tiedonvapauden kannalta;
  • lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi;
  • yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai julkisen vallan käyttämiseksi;
  • kansanterveyden kannalta;
  • arkistointia, tutkimusta tai tilastointia varten 17 artiklan 3 kohdan d alakohdan edellytysten mukaisesti; tai
  • oikeudellisen vaateen vuoksi.

Voinko vastustaa suoramarkkinointia?

Kyllä. Jos henkilötietoja käsitellään suoramarkkinointia varten, rekisteröidyllä on oikeus milloin tahansa vastustaa käsittelyä, mukaan lukien profilointia silloin kun se liittyy tällaiseen suoramarkkinointiin.

Vastustamisen jälkeen henkilötietoja ei saa enää käsitellä tähän tarkoitukseen. Oikeus on saatettava nimenomaisesti rekisteröidyn tietoon selkeästi ja muista tiedoista erillään viimeistään ensimmäisen yhteydenpidon yhteydessä.

Voiko tietokone tehdä minua koskevan päätöksen yksin?

Rekisteröidyllä on oikeus olla joutumatta sellaisen päätöksen kohteeksi, joka perustuu pelkästään automaattiseen käsittelyyn, kuten profilointiin, ja jolla on häntä koskevia oikeusvaikutuksia tai joka vaikuttaa häneen vastaavalla tavalla merkittävästi.

Tätä ei sovelleta, jos päätös

  • on välttämätön rekisteröidyn ja rekisterinpitäjän välisen sopimuksen tekemistä tai täytäntöönpanoa varten;
  • on hyväksytty unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä asianmukaisin suojatoimin; tai
  • perustuu rekisteröidyn nimenomaiseen suostumukseen.

Sopimusta ja suostumusta koskevissa tapauksissa rekisterinpitäjän on turvattava ainakin oikeus

  • vaatia ihmisen osallistumista päätöksentekoon;
  • esittää kantansa; ja
  • riitauttaa päätös.

Milloin henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta on ilmoitettava, kenelle ja kuinka nopeasti?

Rekisterinpitäjän on ilmoitettava 55 artiklan mukaisesti toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle ilman aiheetonta viivytystä ja mahdollisuuksien mukaan 72 tunnin kuluessa loukkauksen ilmitulosta, paitsi jos loukkauksesta ei todennäköisesti aiheudu luonnollisten henkilöiden oikeuksiin ja vapauksiin kohdistuvaa riskiä.

Myöhemmin tehtyyn ilmoitukseen on liitettävä syyt viivästykseen. Henkilötietojen käsittelijän on ilmoitettava rekisterinpitäjälle ilman aiheetonta viivytystä.

Jos loukkaus todennäköisesti aiheuttaa korkean riskin, rekisterinpitäjän on ilmoitettava siitä myös rekisteröidylle ilman aiheetonta viivytystä, ellei jokin 34 artiklan 3 kohdan edellytyksistä täyty.

Rekisterinpitäjän on dokumentoitava jokainen tietoturvaloukkaus.

Pitääkö jokaisen yrityksen ylläpitää selostetta käsittelytoimista?

Ei jokaisen. Jokaisen rekisterinpitäjän on ylläpidettävä selostetta vastuullaan olevista käsittelytoimista ja jokaisen henkilötietojen käsittelijän selostetta kaikista rekisterinpitäjän lukuun suoritettujen käsittelytoimien ryhmistä.

Selosteet on laadittava kirjallisesti, myös sähköisessä muodossa, ja asetettava pyynnöstä valvontaviranomaisen saataville.

Tätä ei sovelleta yritykseen tai organisaatioon, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 250 henkilöä, ellei sen suorittama käsittely

  • todennäköisesti aiheuta riskiä rekisteröidyn oikeuksille ja vapauksille;
  • ole satunnaista; tai
  • kohdistu erityisiin henkilötietoryhmiin tai rikostuomioihin ja rikoksiin liittyviin henkilötietoihin.

Kenen on nimitettävä tietosuojavastaava?

Rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän on nimitettävä tietosuojavastaava, jos

  • tietojenkäsittelyä suorittaa viranomainen tai julkishallinnon elin, lukuun ottamatta lainkäyttötehtäviään hoitavia tuomioistuimia; tai
  • niiden ydintehtävät muodostuvat käsittelytoimista, jotka edellyttävät laajamittaista rekisteröityjen säännöllistä ja järjestelmällistä seurantaa, tai laajamittaisesta käsittelystä, joka kohdistuu erityisiin henkilötietoryhmiin tai rikostuomioihin ja rikoksiin liittyviin henkilötietoihin.

Muissa tapauksissa ne voivat nimittää tietosuojavastaavan, ja niiden on nimitettävä se, jos unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä niin vaaditaan.

Suomenkielisen toisinnon c alakohdassa on sana ”tai” sellaisena kuin se on oikaistuna 4. maaliskuuta 2021 julkaistulla oikaisulla (EUVL L 74, 4.3.2021, s. 35); alun perin julkaistussa suomenkielisessä tekstissä oli ”ja”.

Milloin tarvitaan tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi?

Jos tietynlainen käsittely, erityisesti uutta teknologiaa käytettäessä, todennäköisesti aiheuttaa luonnollisten henkilöiden oikeuksien ja vapauksien kannalta korkean riskin, rekisterinpitäjän on tehtävä arviointi ennen käsittelyä.

Arviointi vaaditaan erityisesti, kun kyseessä on

  • henkilökohtaisten ominaisuuksien järjestelmällinen ja laaja arviointi, joka perustuu automaattiseen käsittelyyn, kuten profilointiin, ja johon perustuvilla päätöksillä on oikeusvaikutuksia tai vastaavalla tavalla merkittäviä vaikutuksia;
  • erityisiin henkilötietoryhmiin tai rikostuomioihin ja rikoksiin liittyviin henkilötietoihin kohdistuva laajamittainen käsittely; tai
  • yleisölle avoimen alueen laajamittainen ja järjestelmällinen valvonta.

Valvontaviranomaiset julkaisevat luettelot käsittelytoimista, joista arviointi on tehtävä.

Voiko henkilötietoja siirtää Yhdysvaltoihin tai muihin kolmansiin maihin?

Artikloissa ei mainita yhtään maata; samat edellytykset koskevat jokaista kolmatta maata ja kansainvälistä järjestöä.

Siirto voi tapahtua, jos komissio on päättänyt, että maassa, sen alueella tai yhdellä tai useammalla määritellyllä sektorilla taikka kansainvälisessä järjestössä on riittävä tietosuojan taso.

Ilman tällaista päätöstä rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän on toteutettava asianmukaiset suojatoimet, kuten yritystä koskevat sitovat säännöt tai tietosuojaa koskevat vakiolausekkeet, ja rekisteröidyillä on oltava täytäntöönpanokelpoisia oikeuksia ja tehokkaita oikeussuojakeinoja.

Jos kumpaakaan ei ole, siirto voi tapahtua vain 49 artiklan poikkeuksen perusteella, esimerkiksi nimenomaisella suostumuksella sen jälkeen, kun rekisteröidylle on kerrottu mahdollisista riskeistä.

Kuka valvoo yleisen tietosuoja-asetuksen noudattamista?

Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että yksi tai useampi riippumaton viranomainen, jäljempänä ”valvontaviranomainen”, on vastuussa asetuksen soveltamisen valvonnasta.

Kukin valvontaviranomainen toimii oman jäsenvaltionsa alueella; sen tehtäviin kuuluvat asetuksen soveltamisen valvonta ja täytäntöönpano sekä valitusten käsittely, ja sen valtuuksiin kuuluu hallinnollisten seuraamusmaksujen määrääminen.

Rajatylittävässä käsittelyssä päätoimipaikan tai ainoan toimipaikan valvontaviranomainen toimii johtavana valvontaviranomaisena.

Euroopan tietosuojaneuvosto, joka koostuu kunkin jäsenvaltion yhden valvontaviranomaisen päälliköstä ja Euroopan tietosuojavaltuutetusta, varmistaa asetuksen yhdenmukaisen soveltamisen. Rekisteröidyt voivat myös kääntyä tuomioistuimen puoleen.

Mihin voin tehdä kantelun?

Jokaisella rekisteröidyllä, joka katsoo, että häntä koskevien henkilötietojen käsittelyssä rikotaan asetusta, on oikeus tehdä kantelu valvontaviranomaiselle, erityisesti siinä jäsenvaltiossa, jossa hänen vakinainen asuinpaikkansa tai työpaikkansa on tai jossa väitetty rikkominen on tapahtunut.

Valvontaviranomaisen on ilmoitettava kantelun käsittelyn etenemisestä ja ratkaisusta. Jos toimivaltainen valvontaviranomainen ei käsittele kantelua tai ei ilmoita rekisteröidylle kolmen kuukauden kuluessa, rekisteröity voi hakea muutosta tuomioistuimessa valvontaviranomaista vastaan.

Kanne voidaan nostaa myös rekisterinpitäjää tai henkilötietojen käsittelijää vastaan, ja voittoa tavoittelematon elin voidaan valtuuttaa toimimaan rekisteröidyn puolesta.

Kuinka suuria seuraamusmaksut voivat olla?

Hallinnollisten seuraamusmaksujen on oltava kussakin yksittäisessä tapauksessa tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

Edellä 83 artiklan 4 kohdassa luetelluista rikkomisista, kuten rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän 8, 11, 25–39, 42 ja 43 artiklan mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta, voidaan määrätä enintään 10 000 000 euron seuraamusmaksu tai, jos kyseessä on yritys, enintään 2 %:n seuraamusmaksu sen edeltävän tilikauden vuotuisesta maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta sen mukaan, kumpi määrä on suurempi.

Edellä 83 artiklan 5 ja 6 kohdassa tarkoitetuista rikkomisista, kuten perusperiaatteiden, rekisteröityjen oikeuksien ja siirtoja koskevien säännösten rikkomisesta tai määräyksen noudattamatta jättämisestä, voidaan määrätä enintään 20 000 000 euron tai yrityksen osalta enintään 4 %:n seuraamusmaksu sen mukaan, kumpi määrä on suurempi.

Voinko vaatia vahingonkorvausta?

Jokaisella, joka on kärsinyt aineellista tai aineetonta vahinkoa asetuksen rikkomisen seurauksena, on oikeus saada rekisterinpitäjältä tai henkilötietojen käsittelijältä korvaus.

Käsittelyyn osallistuva rekisterinpitäjä on vastuussa asetusta rikkovasta käsittelystä aiheutuneesta vahingosta; henkilötietojen käsittelijä on vastuussa vain, jos se ei ole noudattanut nimenomaisesti henkilötietojen käsittelijöille osoitettuja velvollisuuksia tai on toiminut rekisterinpitäjän lainmukaisten ohjeiden vastaisesti tai niiden ulkopuolella.

Kumpikin vapautuu vastuusta, jos se osoittaa, ettei se ole millään tavoin vastuussa vahingon aiheuttaneesta tapahtumasta.

Unionin tuomioistuin on tulkinnut tätä säännöstä; artiklan sivun linkki Oikeuskäytäntö johtaa sen tuomioihin.

Onko yleinen tietosuoja-asetus asetus vai direktiivi, ja onko kansallisella lainsäädännöllä yhä merkitystä?

Se on asetus, asetus (EU) 2016/679. Sen loppukaavan mukaan se on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Kansallisella lainsäädännöllä on merkitystä silloin, kun asetus jättää sille tilaa tai edellyttää sitä. Jäsenvaltiot esimerkiksi

  • voivat mukauttaa lakisääteiseen velvoitteeseen tai yleistä etua koskevaan tehtävään perustuvan käsittelyn sääntöjä;
  • voivat säätää lapsen suostumukselle alemman ikärajan, joka ei saa olla alle 13 vuotta;
  • ovat velvollisia sovittamaan yhteen tietosuojan sekä sanan- ja tiedonvapauden; ja
  • ovat velvollisia säätämään muista seuraamuksista.

Kukin jäsenvaltio myös perustaa oman valvontaviranomaisensa.

Mistä lähtien yleistä tietosuoja-asetusta on sovellettu, ja minkä se korvasi?

Sitä sovelletaan 25. toukokuuta 2018 alkaen. Se tuli voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se oli julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Se kumosi direktiivin 95/46/EY 25. toukokuuta 2018 alkaen. Viittauksia direktiiviin pidetään viittauksina asetukseen ja viittauksia direktiivin 29 artiklalla perustettuun tietosuojatyöryhmään viittauksina Euroopan tietosuojaneuvostoon.

Mikä on ”yhden luukun” järjestelmä?

Artikloissa ilmaisua ei käytetä; johdanto-osan 127 ja 128 kappaleessa puhutaan ”yhden luukun” järjestelmästä, joka perustuu johtavan valvontaviranomaisen ja muiden osallistuvien valvontaviranomaisten yhteistyöhön.

Artiklojen mukaan rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän päätoimipaikan tai ainoan toimipaikan valvontaviranomaisella on toimivalta toimia johtavana valvontaviranomaisena sen rajatylittävän käsittelyn osalta 60 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti, ja se on kyseisen käsittelyn osalta ainoa yhteystaho.

Toinen valvontaviranomainen voi käsitellä asian, joka koskee vain sen jäsenvaltiota, jollei johtava valvontaviranomainen päätä käsitellä asiaa itse. Sääntöjä ei sovelleta käsittelyyn, jota suorittavat viranomaiset tai yksityiset elimet 6 artiklan 1 kohdan c tai e alakohdan perusteella.

Sovelletaanko yleistä tietosuoja-asetusta toimittajiin ja tutkijoihin?

Kyllä, mutta poikkeuksille on tilaa. Jäsenvaltioiden on lainsäädännöllä sovitettava yhteen tietosuoja sekä sanan- ja tiedonvapaus, ja journalistisia tarkoituksia tai akateemista, taiteellista tai kirjallista ilmaisua varten tehtävässä käsittelyssä niiden on säädettävä vapautuksista tai poikkeuksista II–VII ja IX luvusta, jos se on tarpeen näiden oikeuksien yhteensovittamiseksi.

Tieteellisiä tai historiallisia tutkimustarkoituksia tai tilastollisia tarkoituksia varten tapahtuvaan käsittelyyn sovelletaan asianmukaisia suojatoimia; unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä voidaan säätää poikkeuksista 15, 16, 18 ja 21 artiklassa tarkoitettuihin oikeuksiin, jos nämä oikeudet todennäköisesti estävät erityistarkoitusten saavuttamisen tai haittaavat sitä vakavasti ja poikkeukset ovat tarpeen.

Eureka lisää linkkejä ja määritelmiä…